Tekstit

Talven 2022-23 hankalimmat tunnit (twiitti 30.3.2023)

Sähkökatkoja tai sähkön maksimihintoja ei tänä talvena nähty, mutta mitkä olivat talven kiperimpiä hetkiä sähkömarkkinoilla ja kuinka kiperiä ne lopulta olivat? Talven lämpötilat olivat lopulta aika keskimääräisiä. Poikkeavaa oli ehkä kylmien ajanjaksojen jakautuminen: tammikuussa oli pitkään keskimääräistä lämpimämpää, mutta maaliskuussa ajankohtaan nähden usein keskimääräistä kylmempää. Kuten tavallista Suomessa sähkön kulutus oli suurinta talven kylmimpinä hetkinä. Kulutus riippuu lämpötilan lisäksi myös paljon vuorokauden tunnista ja siitä, onko kysymyksessä arki- tai pyhäpäivä.  Tässä yhteydessä kannattaa katsoa myös, miten kulutus käyttäytyi talven aikana Suomen naapurimaissa. Sekä Suomessa, Ruotsissa että Baltiassa kulutushuiput jäivät edellisiä talvia alemmas (pl. leuto talvi 2019-2020). Kun huomioidaan tuulivoimatuotanto, hankalimmat sääolosuhteet (kylmä ja vähän tuulta) talven aikana olivat 22.2., ja 7.3. Kulutus riippui kuitenkin myös vuorokauden tunnista. Tässä vielä sama s

Sähköpulasimulointeja (twiitti 16.1.2023)

Kuva
1/13. Onko sähköpulan uhka jo ohi vai minkälaisilla sääolosuhteilla sähköpula voisi vielä realisoitua ja miten sähkön kulutussäästöt ja Olkiluoto 3 vaikuttavat tähän? Tässä ketjussa arviointia simulointien avulla. 2/13. Pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna ja lämpötila huomioituna kulutus väheni loppuvuonna 2022 keskimäärin n. 7 %, mutta tuntitasolla joulukuussa viikolla 50 enimmillään jopa n. 12-14 %. Mutta riittääkö tämä? 3/13. Sähkön kulutusta voidaan Suomessa ennustaa varsinkin talvella pelkästään ulkoilman lämpötilan ja aikamuuttujien (vrk:n tunti, arki-/pyhäpäivä, kk) avulla suhteellisen tarkasti. Jäljelle jäävä virhe voidaan huomioida todennäköisyyslaskennan avulla. 4/13. Edellä kuvatun kulutusmallin avulla voidaan arvioida kulutuksen ja tuotannon tasapainoa eli sähköpulan todennäköisyyttä kullakin tunnilla, kun tiedetään tuotannon rajoitteet ja tunnin sääolosuhteet eli lämpötila ja tuuli(-voima). 5/13. Tässä kuvassa on tunneittaisia lämpötila – tuulivoimapisteitä vuodesta 20

Sähköpula-arviointia (twiitti 18.12.2022)

Kuva
1/16. Kuinka lähellä sähköpulaa on jo oltu? Tätä on hyvin vaikea arvioida tarkasti, mutta tässä ketjussa kuitenkin jonkinlainen arvio puhtaasti menneeseen kulutus-, tuotanto- ja siirtoyhteysdataan perustuen. 2/16. Katsotaan ensin, paljonko vesivoimalta voi odottaa kireässä markkinatilanteessa. Suomessa vesivoimatuotannon tunneittaiset maksimimäärät vuorokauden sisällä ovat hyvin samansuuruisia ympäri vuoden, mutta reagoivat hintaan. 3/16. CHP:n (yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto) tuotanto määräytyy enemmän lämmöntarpeen kuin sähköntuotannon (ja siis sähkön hinnan) kautta ja liikkumavara sähkön suhteen on datan perusteella vähäinen. 4/16. Riittävyyden suhteen ehkä hankalin arvioitava on siirtoyhteyksien kautta odotettavissa oleva tuonti Suomeen silloin, kun tilanne Suomessa on kireä (nettotuonnin tarve on suuri eli Suomen kulutuksen ja tuotannon ero suuri). 5/16. Näiden ja muiden tuotantotietojen avulla voidaan nyt rakentaa tuntitasolla epäkäytettävyydet ja rajoitteet huomioiva maksi

Sähkön kysynnän muutos syksyllä 2022

Kuva
Nyt kun sähköä on kehotettu säästämään, on tietysti mielenkiintoista tietää, onko näin jo tapahtunut. Tässä kuviosarjassa esitellään yksinkertaiseen ekonometriseen analyysiin perustuva arvio sähkön kysynnän muutoksista vuorokausimarkkinalla tänä syksynä. Kuvioiden selitykset kunkin kuvan alla. Kuvio 1. Jos katsotaan Suomen alueen kysyntäkäyriä vuorokausimarkkinalla, nähdään, että kysynnän ns. ”hintariippumaton” määrä tyypillisesti vaihtelee paljon vuorokauden tuntien välillä, kun taas ns. ”hintariippuva” osa on pysynyt suhteellisen samankaltaisena. Kuvio 2. Tästä nähdään, että myös vuoden aikana ja arki- ja pyhäpäivien välillä tapahtuva vaihtelu kysynnässä tapahtuu lähinnä hintariippumattomassa osassa. Hintariippumattoman osan osuus koko ostotarjousmäärästä on ollut 2022 keskimäärin 84 %. Kuvio 3. Tässä vielä taustaksi karkeahko jaottelu heinäkuun alusta syyskuulle, ketkä hintariippumattomia ostotarjouksia tyypillisesti jättävät. Tässä siis tunneittainen osuus koko hintariippumattomast