Sähkön kysynnän muutos syksyllä 2022
Nyt kun sähköä on kehotettu säästämään, on tietysti mielenkiintoista tietää, onko näin jo tapahtunut. Tässä kuviosarjassa esitellään yksinkertaiseen ekonometriseen analyysiin perustuva arvio sähkön kysynnän muutoksista vuorokausimarkkinalla tänä syksynä. Kuvioiden selitykset kunkin kuvan alla.
Kuvio 1. Jos katsotaan Suomen alueen kysyntäkäyriä vuorokausimarkkinalla, nähdään, että kysynnän ns. ”hintariippumaton” määrä tyypillisesti vaihtelee paljon vuorokauden tuntien välillä, kun taas ns. ”hintariippuva” osa on pysynyt suhteellisen samankaltaisena.
Kuvio 2. Tästä nähdään, että myös vuoden aikana ja arki- ja pyhäpäivien välillä tapahtuva vaihtelu kysynnässä tapahtuu lähinnä hintariippumattomassa osassa. Hintariippumattoman osan osuus koko ostotarjousmäärästä on ollut 2022 keskimäärin 84 %.
Kuvio 3. Tässä vielä taustaksi karkeahko jaottelu heinäkuun alusta syyskuulle, ketkä hintariippumattomia ostotarjouksia tyypillisesti jättävät. Tässä siis tunneittainen osuus koko hintariippumattomasta kysynnästä.
Kuvio 4. Hintariippumaton kysyntä (jatkossa myös vain ”kysyntä”) tietysti korreloi kulutuksen kanssa. Kulutus on ollut 2022 keskimäärin n. 2700 MW suurempaa kuin spotin kysyntä (kaikki sähkö ei kierrä vuorokausimarkkinan kautta + hintariippuvan kysynnän määrä).
Kuvio 5. Vuorokausirytmin lisäksi ilman lämpötila on Suomessa varsinkin talvella aivan keskeinen kysyntään vaikuttava tekijä. Tätä riippuvuutta kuvaa suhteellisen hyvin kolmannen asteen polynomi.
Kuvio 6. Tässä on estimoitu 2019 – 2022 datalla yksinkertainen ekonometrinen malli, jolla voidaan selittää Suomen spot-kysyntää ilman lämpötilalla ja tunneittaisella vuorokausivaihtelulla arki- ja pyhäpäivinä erikseen.
Kuvio 7. Jos verrataan mallista laskettua kysyntää toteutuneeseen, voidaan arvioida, milloin kysyntä poikkeaa (mallin edustamasta) Suomen lähivuosien ”normaalista” kysynnästä, kun lämpötilojen eroavaisuus on otettu huomioon.
Kuvio 8. Jos vertaillaan tunneittaisia toteutuneita ja mallin ennustamia kysyntämääriä toukokuun alusta, nähdään, että syyskuun alusta alkaen kysyntä on ollut mallin ennustamaa selvästi alempaa.
Kuvio 9. Ero näkyy ehkä selvemmin, kun katsotaan keskiarvokäyriä. Kysyntä oli syyskuussa keskimäärin 770 MW (13 %) mallin odottamaa alhaisempaa.
Kuvio 10. Näin suuri ero ei ole aivan tavatonta. Viime vuonna joulukuun alkupuolella kysyntä oli normaalia suurempaa. Tällöin nähtiin myös poikkeuksellisen korkeita hintoja.
Kuvio 11. Todennäköisesti koronarajoitukset olivat syynä siihen, miksi kysyntä oli vuonna 2020 huhtikuusta alkaen syksyyn saakka normaalia alhaisempaa.
Kuvio 12. Ketkä sitten ovat muuttaneet kysyntää tänä syksynä? Regressio ei anna tähän vastausta, koska sitä ei tehty tällä tasolla, mutta jos verrataan viime vuoden tuleviin kuukausiin, niin kaksi komponenttia ei ole syksyllä noussut viime vuoden tapaan.
Kuvio 13. Entä onko kysyntä muuttunut vuorokauden sisällä, esim. siirtynyt päivältä yölle? Jos näin käy, kysynnän vuorokausivaihtelun pitäisi tasoittua. Datan perusteella näin ei kuitenkaan näytä tapahtuneen.
Kuvio 14. Jos keskitetään kysynnän vaihtelu vuorokauden sisällä sen keskiarvon ympärille ja verrataan aiempiin ajanjaksoihin tänä vuonna, syyskuu ei poikkea näistä merkittävästi. Merkittävää kysynnän siirtymistä vrk:n eri tuntien välillä ei siis näytä tapahtuneen.
Kuvio 15. Lopuksi vielä hintariippuvan osan muutoksista. Tässä kesäkuun alusta syyskuun loppuun arkipäivien kysyntäkäyrien hintariippuva osa on aggregoitu yhteen kaikkien vrk:n tuntien yli (saadaan jonkinlainen vrk:n keskimääräinen hintariippuva kysyntäkäyrä).
Kuvio 16. Kokonaiskuvassa hintariippuvassa osassa ei siis ole syksyn mittaan näkynyt erityisen suuria muutoksia. Tässä kysyntäkäyrien hintariippuva osa on aggregoitu kuukauden kaikkien tuntien yli kesäkuusta syyskuuhun.
Yhteenveto: Tukkumarkkinan kysyntä on syyskuussa ilman lämpötilaan suhteutettuna ollut n. 13 % normaalia alhaisempi. Kysynnän siirtymisestä saman vuorokauden tuntien välillä ei näy merkkejä. Eri hintatasoja ei ole ostotarjouksissa alettu käyttää aiempaa enemmän.
