Sähköpula-arviointia (twiitti 18.12.2022)
1/16. Kuinka lähellä sähköpulaa on jo oltu? Tätä on hyvin vaikea arvioida tarkasti, mutta tässä ketjussa kuitenkin jonkinlainen arvio puhtaasti menneeseen kulutus-, tuotanto- ja siirtoyhteysdataan perustuen.
2/16. Katsotaan ensin, paljonko vesivoimalta voi odottaa kireässä markkinatilanteessa. Suomessa vesivoimatuotannon tunneittaiset maksimimäärät vuorokauden sisällä ovat hyvin samansuuruisia ympäri vuoden, mutta reagoivat hintaan.
3/16. CHP:n (yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto) tuotanto määräytyy enemmän lämmöntarpeen kuin sähköntuotannon (ja siis sähkön hinnan) kautta ja liikkumavara sähkön suhteen on datan perusteella vähäinen.
4/16. Riittävyyden suhteen ehkä hankalin arvioitava on siirtoyhteyksien kautta odotettavissa oleva tuonti Suomeen silloin, kun tilanne Suomessa on kireä (nettotuonnin tarve on suuri eli Suomen kulutuksen ja tuotannon ero suuri).
5/16. Näiden ja muiden tuotantotietojen avulla voidaan nyt rakentaa tuntitasolla epäkäytettävyydet ja rajoitteet huomioiva maksimaalinen tuotanto-/tuontialue, jonka sisällä Suomen kulutuksen tulee koko ajan pysyä, jotta sähköpulalta vältyttäisiin.
6/16. Tässä kuvassa edelliseen kuvaan on lisätty toteutunut kulutus sekä toteutuneet tuotannot ja tuonnit. Kulutus on siis koko ajan ollut selvästi alueen sisäpuolella, mikä tarkoittaa sitä, että joustovaraa olisi vielä ollut, jos kulutus olisi vielä kasvanut.
7/16. Tässä edellisen kuvan osat on järjestetty uudestaan siten, että mustan viivan (kulutus) alapuolelle jää toteutunut tuotanto ja tuonti ja yläpuolelle kaikki joustovarat. Yläreunan etäisyys kulutuksesta kertoo siis, miten kireä tilanne on tunnilla ollut.
8/16. Tässä edellisen kuvan yläreuna on käännetty ylösalaisin. Nyt mitä alempana kuvion yläreuna (musta viiva) on, sitä kireämpi riittävyystilanne tunnilla on ollut.
9/16. Kun tilanne alkaa kiristyä, ennen kuin varsinainen sähköpula syntyy, tapahtuu paljon asioita. Lopulta myös säätömarkkinan ylössäätötarjoukset käytetään loppuun. Tässä säätömarkkinan Suomen ylössäätötarjoukset on lisätty aiemman kuvan alle.
10/16. Entä jos: 1) poistetaan tuuli kokonaan ja 2) lisätään kulutusta 10 % (ei olisi tehty lainkaan kulutussäästöjä). Hinnat olisivat olleet korkeat, mutta sähköjärjestelmä olisi kestänyt nämäkin. Tuloksiin on kuitenkin syytä suhtautua suuntaa-antavasti.
11/16. Tässä vaiheessa yhteenvetoa: sähköpula ja –katkot eivät ole vielä olleet lähelläkään (useiden tuhansien MW:ien päässä). Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti, erityisesti kun pakkaset menevät alle n. 15 asteen ja CHP-tuotanto alkaa olla maksimissa.
12/16. Keski-Ruotsissa (SE3-hinta-alue) oli tällä viikolla hankala tilanne, kun kulutus kasvoi kylmän sään vuoksi ja ydinvoimaa meni samaan aikaan huoltoon. Tätä kannattaa katsoa tarkemmin, koska vaikuttaa paljon Suomeen.
13/16. SE3-alueen siirtoja katsoessa voi ajatella, että Suomen tällä viikolla tarvitsema sähkö tuli Keski-Ruotsin läpi Norjasta ja Tanskasta. Tätä kautta myös hintatasot yhdentyivät.
14/16. SE3 - FI –siirtoyhteyden toteutunut siirto kunakin tuntina riippuu tietysti monesta seikasta, mutta kulutuksen ja tuulivoiman erot selittävät siitä jo paljon. Esimerkiksi tänä syksynä yksinkertainen kaava on toiminut suhteellisen hyvin.
15/16. Hinnat ovat nyt olleet hyvin korkeat. Siirtojen kautta Suomen hinnat yhdentyivät Keski-Euroopan hintojen kanssa. Tuulivoima ei juuri laskenut Suomen hintoja, koska Keski-Euroopassakin oli niukkuutta.
16/16. Toistaiseksi sääolot eivät ole vielä olleet kovin hankalat, mutta sellaisiakin on varmaankin talven mittaan vielä tulossa. (Data kaikissa kuvissa: Entso-E:n transparenssialusta, Fingridin avoin data, Ilmatieteen laitos.)
